Kun taloyhtiöön suunnitellaan latausinfran rakentamista sähköautojen latausta varten, ansaitsee yksi asia erityishuomion: kuormanhallinta. Se ei ole vain tekninen termi, vaan todellinen mahdollisuus säästä rahaa latausjärjestelmän toteutuksessa.
Kuormanhallinta säätelee lataustehoa niin, että autojen latausteho laskee tai kasvaa saatavilla olevan kapasiteetin mukaan. Kapasiteetin sanelee ladattavien autojen määrä ja koko kiinteistön sähköjärjestelmän kuormitus. Seuraavassa esittelemme kaksi tapaa toteuttaa kuormahallinta taloyhtiön latausinfraan. Nykyaikaisissa älykkäissä latausjärjestelmissä hyödynnetään usein molempia näistä samanaikaisesti.
Latausinfraa suunnitellessa selvitetään yhtiön laskennallinen huipputeho sekä pääsulakkeiden koko, ja niiden avulla saadaan selville taloyhtiön jäljellä oleva tehokapasiteetti. Sen avulla lasketaan, kuinka paljon olemassa oleva järjestelmä voi taata tehoa latausjärjestelmälle.
Miten kuormanhallinta toteutetaan taloyhtiössä?
Ohjelmallinen kuormanhallinta taloyhtiössä
Yksinkertaisessa eli ns. ohjelmallisessa kuormanhallinnassa keskuksella varataan latausta varten tietty teho. Lataustehoa siis rajoitetaan ohjelmallisesti. Koko latausjärjestelmälle on siis laskettu maksimikuorma, jota se ei ylitä minään hetkenä. Tässä järjestelmässä tieto kapasiteetista kulkee latausasemien välillä, ja autojen latausteho yksinkertaisesti kasvaa tai pienenee sen mukaan, kuinka monta autoa on milläkin hetkellä latauksessa. Järjestelmä siis jakaa automaattisesti sille määritetyn kapasiteetin latauksessa olevien autojen kesken. Esimerkiksi kun latauksessa on useampi auto samaan aikaan ja yhden auton lataus saavuttaa halutun tason, vapautuu tämän auton käyttämä latausteho kaikkien muiden autojen käyttöön.
Kun hyödynnetään pelkästään ohjelmallista kuormanhallintaa, pitää olla varmuus siitä, että sähköjärjestelmässä todella on kaikissa tilanteissa vapaana tämä latausjärjestelmälle määritetty kapasiteetti, sillä latausjärjestelmälle ei tule tietoa siitä, minkä verran kiinteistön muu sähköjärjestelmä kuluttaa sähköä milläkin hetkellä.
Dynaaminen kuormanhallinta taloyhtiössä
Dynaaminen kuormanhallinta sen sijaan seuraa taloyhtiön sähköverkon kuormitusta reaaliajassa. Mittari laskee taloyhtiön ajantasaisen kuormituksen, ja pudottaa latausjärjestelmän tehoa, mikäli kiinteistön pääsulakkeiden kapasiteetti tulee täyteen. Järjestelmä jakaa saatavilla olevan tehon latauspisteiden kesken tehokkaasti huomioiden sekä verkon kokonaiskapasiteetin että kunkin latauspisteen tarpeet. Näin varmistetaan, että sähköautojen lataus on mahdollisimman tehokasta ilman, että sähköverkko ylikuormittuu.
Tehokkaampaa latausta
Ilman kuormanhallintaa jokaisen latauspisteen teho tulisi säätää sen mukaan, että järjestelmä kestäisi tilanteen, jossa kaikki latauslaitteet ovat yhtäaikaisesti käytössä. Näin ollen latausjärjestelmälle varattava kapasiteetti tulisi olla jopa moninkertainen verrattuna tilanteeseen, jossa hyödynnetään kuormanhallintaa. Usein taloyhtiöiden sähkönkulutus ei ole suurinta osaa ajasta hätyyttelemässä laskennallista huipputehoa, joten dynaamisen kuormanhallinnan ansiosta kapasiteettia voidaan hyödyntää autojen tehokkaampaan lataukseen.
Nykyaikaisella älykkäällä latausjärjestelmällä hyödynnetään yleensä molempia kuormanhallinnan keinoja. Järjestelmä mitoitetaan yleensä niin, että järjestelmä saa pääasiassa sille määritetyn kokonaiskapasiteetin käyttöönsä, mutta dynaaminen kuormanhallinta tasaa tehopiikkejä. Kun kiinteistön sähköjärjestelmässä on paljon muuta kulutusta, esimerkiksi sähkölämmitteisessä kiinteistössä kovana pakkaspäivänä, pudottaa dynaaminen kuormanhallinta automaattisesti latausjärjestelmän kokonaistehoa.
Mitä enemmän latauspaikkoja taloyhtiöön on suunnitteilla, sitä tärkeämmäksi kuormanhallinnan hyödyt kasvavat.
Miten kuormanhallinta auttaa säästämään latausinfran rakentamisessa?
Dynaamisen kuormanhallinnan ansioista sähköauton latausjärjestelmää varten ei tarvitse tehdä valtavan suuria liittymäkorotuksia – mitä suurempi sähköliittymä, sitä suuremmat liittymämaksut. Lisäksi kuten aikaisemmassa kappaleessa mainittiin, ilman kuormanhallintaa järjestelmä pitäisi mitoittaa sen mukaan, että kaikki latausasemat voisivat toimia täydellä teholla samanaikaisesti. Näin ollen kaapeloinnit, keskukset ja kaikki, mitä latausinfraan liittyy, pitäisi tehdä järeämmin ja kalliimmin.
Useissa tapauksissa on jopa mahdollista, että latausjärjestelmä pystytään toteuttamaan järkevästi nykyistä autolämmitysjärjestelmän kaapelointia hyödyntäen. Tällöin säästytään uusien johtoteiden rakentamiselta ja mahdollisilta kaivuutöiltä. Tällaisissa tapauksissa säästö voi aidosti olla taloyhtiössä jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Todellista kapasiteettia voidaan siis hyödyntää tehokkaasti pienillä muutostöillä – tai ilman mitään muutoksia. Tämä tuo luonnollisesti suuret säästöt, kun laajamittaisia päivityksiä sähköjärjestelmään ei tarvita. Myös asumismukavuutta ajatellen pienempi työ tarkoittaa vähemmän häiriöitä.
Me Korpisähköllä palvelemme teidänkin taloyhtiötänne latausinfraprojektissa aina alkukartoituksesta latausasemien käyttöönottoon.